Charlotta Lönnqvist
Charlotta Lönnqvist asui Siuntiossa nykyisen kuntakeskuksen alueella Inkoon Degerbystä tulevan Billskogintien, joka vei Sundbyhyn, ja Kuninkaantien pohjoisen linjauksen risteyksessä.
Hänen kotinsa oli Sjundbyn kartanolinnan sotilastorppa, jonka hän oli "perinyt" vanhemmiltaan Jonas ja Maria Lönnqvistiltä. Hänen isänsä oli ollut sodassa Ruotsin armeijassa lipunkantajana, siitä torpalle nimitys Fanjunkars, rekisterinimeltään Bruses. Charlotta oli jäänyt ainoaksi lapseksi, kun hänen veljensä oli kirkonkirjojen mukaan 21 vuotiaana lähtenyt Helsinkiin ja hänestä ei ole sen jälkeen tietoja. Torpparivuokran Charlotta maksoi kartanolle rahalla: hän toimi pitokokkina häissä ja hautajaisissa niin Siuntiossa kuin muissa pitäjissä, myös Nurmijärvellä. Hän oli toimelias ja rohkeakin, hän sai Sievoiset rahat myös sudenpyynnistä.
Hänellä oli suuressa, melkein 100 neliömetrin torpassaan, usein isojen tilojen neitokaisia kotitalousopissa. Hänen puutarhansa oli kauniisti hoidettu ja rehevä. Torppa jäi sodan jälkeen Neuvostoliitolle vuokratulle ns. Porkkalan alueelle. Kun alueet palautettiin vuonna 1956, oli Fanjunkarsin torppa poissa, sitä ei ollut olemassa. Se oli mahdollisesti kuljetettu hirsinä jonnekin Neuvostoliittoon.
Vuosina 1864-71 Aleksis Kivi asui Charlottan hoivissa Fanjunkarsissa. Nämä vuodet olivat Kiven tuotteliaimmat, silloin hän kirjoitti pääosan tuotantoaan, mm Seitsemän veljestä kolmeen kertaan. Charlotta huolehti arkipäivän asioista, ruuasta ja vaatteista. Kivi saattoi keskittyä kirjoittamiseen. Fanjunkars oli hänelle turvapaikka. Charlotta Lönnqvist kuoli 76 vuotta vanhana, paikkakunnalla arvostettuna mamsellina. Hänet on haudattu Siuntion kirkon hautausmaalle vanhempiensa viereen.
Hilkka Toivonen